MALCOLM.
Rinnallamme
Vihollisia sotii.
SIWARD.
Linnaan tulkaa!
(Lähtevät. Miekankalsketta.)
(Macbeth palajaa.)
MACBETH.
Miks Rooman houkkaa matkisin nyt,[12] miekkaan
Omahan syösten? Niit' on, joille haavat
Paremmin sopii.
(Macduff palajaa.)
MACDUFF.
Seis, seis, hornan koira!
MACBETH.
Sua yksin kaikist' olen karttanut.
Pois käänny: liiaks verilläsi sielun'
On rasitettu.
MACDUFF.
Sanoja ei mulla;
Nyt miekka puhuu. Konna, verisempi,
Kuin virkkaa saattaa kieli!
(Taistelevat.)
MACBETH.
Turhaa vaivaa!
Voit miekkas teräll' yhtä hyvin viiltää
Lovetont' ilmaa kuin mua veristyttää.
Haavoittuvihin päihin säiläs iske;
Lumottu henken' on; ei sille mitään
Voi vaimon luoma.
MACDUFF.
Lumoukses heitä;
Ja enkeli, jot' olet palvellut,
Julistakohon sulle: "äidin kohdust'
Otettiin keski-eräisenä Macduff."
MACBETH.
Kirottu kieli, jolta sen ma kuulin;
Se kaiken miehuuteni järkähyttää!
Äl' usko ilveperkeleitä noita:
Kakskielisyydellään he pettävät;
Lupauksia kuiskaavat he korvaan,
Mut toivon vievät. -- Min' en taistele
Sun kanssasi.
MACDUFF.
Siis antau, pelkuri!
Ja elä kansan töllisteltävänä
Kuin ihme-elukkamme, patsaaseen
Kuvaamme sun ja alle kirjoitamme:
"Tyrannin tässä näette."
MACBETH.
Min' en antau
Matamaan maassa Malcolm-nulkin eessä
Kiroovan roistokansan härnätessä.
Vaikk' kulki Dunsinaniin Birnam-metsä,
Ja vaikk' et ole sinä vaimon luoma,
Niin viimeistäni koitan: rintan' eteen
Asetan kilven; karkaa päälle, Macduff;
Kirottu se, jok' ensin huutaa: seis!
(Lähtevät, taistellen.)
(Peräytymistä. Torventoitauksia. Liehuvin lipuin ja helisevin
soitoin palajavat Malcolm, Siward-vanhus ja Rosse, thanit ja
soturit.)
MALCOLM.
Kaipaamat ystävämme tervein' ehkä
Palaavat vielä.
SIWARD.
Jonkun kuolla täytyy;
Tää suuri päiv' on huokea tok' ollut.
MALCOLM.
Macduff ja jalo poikanne on poissa.
ROSSE.
Soturivelan poikanne jo maksoi;
Niin kauan eli, että mieheks' ehti.
Mut tuskin sen hän urhoudellaan näytti,
Pysyen vääjäämättä paikallansa,
Kun kuoli niinkuin mies.
SIWARD.
Hän siis on kuollut?
ROSSE.
Niin on, ja tantereelta korjattu.
Surunne mittan' arvo älköön olko.
Loputon on se silloin.
SIWARD.
Haavat hällä
Oliko etupuolia?
ROSSE.
Otsass' aivan.
SIWARD.
Hyv' on! Hän Herran sotamies nyt olkoon!
Jos poikia mull' ois kuin hiusta päässä,
Somempaa kuolemaa en heille soisi.
Niin, nyt on hälle kuolinkello soinut.
MALCOLM.
Surua suurempaa hän ansaitsee,
Sen multa saa hän.
SIWARD.
Suurempaa ei lain:
Hän hyvin kuoli, velkans' suorittain.
Niin, Herran rauhaan! -- Tuossa uusi lohtu!
(Macduff palajaa, kantaen Macbethin päätä keihäänsä nenässä.)
MACDUFF.
Kuningas, terve! Nyt se olet. Tässä
Kirotun vallanryöstäjän on pää.
Vapaana nyt on mailma. Ympärilläs
Näen valtas helmet; heidän sydämistään
Puhuvi tervehdykseni, ja toivon,
Ett' ääninkin he yhtyy huutoon: "Terve,
Kuningas skottein!"
KAIKKI.
Terve, skottein kuningas!
(Torventoitauksia.)
MALCOLM.
Kuluttaa emme paljon aikaa aio,
Vaan oiti kunkin kanssa tilin tehdä
Ja lemmen velat maksaa. Thanit, langot,
Olette kreivit nyt, sit' arvoa
Tääll' ensimmäiset. Tehtävämme muut --
Jotk' aikaa myöten kyllä suoritamme --
Pakoisten ystävien kotiin kutsun,
Jotk' ovat välttäneet tuon julman paulat;
Rankaisemisen niiden hirviöiden,
Jotk' apun' olleet on tuon teurastajan
Ja lemmon vaimon tuon, jok' itsestänsä
On nähtävästi itse lopun tehnyt: --
Tuon sekä mitä muut' on tarpeellista,
Jumalan avulla me toimitamme,
Kun ajan, tavan, paikan oivallamme.
Kiitokset teille kaikillen nyt laadin,
Ja kruunaukseen Sconiin teitä vaadin.
(Torventoitauksia. Lähtevät.)
SELITYKSIÄ:
[1] _Tulen, harmio_. Harmio on noidan kissa, joka emäntäänsä naukuu.
Konna on samanlainen kamala taikaolento.
[2] _Rosse-thani_. Thani oli vanha englantilainen ja skotlantilainen
aatelisnimitys, jotenkin vastaava nykyistä parooni-nimeä.
[3] _Bellonan rautahame sulho_. Tällä tarkoitetaan Macbeth'ia.
[4] _Olevan onnen lisäks_. Macbeth oli jo isänsä, Sinelin, jälkeen
tullut Glamis-thaniksi.
[5] _Mitään muuta
Ei ole, pait se, mikä viel' ei ole_.
Macbethille tulevaisuudessa luvattu kruunu oli ainoa, mikä hänelle oli
sillä hetkellä olemassa.
[6] _Vai Cumberlandin prinssi_. Macbethilla oli kruunun toivetta, jos
Duncan kuolisi, ennenkuin hänen vanhin poikansa tuli täysi-ikäiseksi.
Malcolmin nimittäminen perilliseksi isän eläissä oli siis kenties lähin
syy Macbethin päätökseen murhata Duncan.
[7] _Kähisten itse korppi_. Tarkoittaa sanantuojaa.
[8] _Kaistaleen ranskalaisen housuista_. Ne olivat hyvin soukat, niin
että niistä kaistaleenkin varastaminen kysyi suurta taitoa.
[9] Tuo suuri valtakirja revi rikki, s.o. tee loppu Banquon elämästä.
[10] _Se vaatii verta_, nim. haamu.
[11] _Kypäräpää tarkoittaa kenties Macbethin päätä. Verinen lapsi on
Macduff. Kruunupää lapsi on Malcolm.
[12] _Miks Rooman houkkaa matkisin nyt_. Tarkoittanee Catoa.
