HECTOR.
Ken olet? Hectorinko vertainen?
Oletko arvon mies ja aatelinen?
THERSITES.
En, en; -- olen roisto, halpa, ilkeä hylky, perin ruokoton ryökäle.
HECTOR.
Sinua uskon, -- elää saat.
(Menee.)
THERSITES.
Jumalalle kiitos, että minua uskot; mutta rutto taittakoon niskasi
siitä, että minua pelotit! Mihin ne huorimus-konnat joutuivat? Ovat
varmaankin toinen toisensa nielaisseet. Sille ihmeelle sopisi nauraa;
vaikka kyllä se irstaus tavallaan sekin itsensä kuiviin syö. Menen
heitä etsimään.
(Menee.)
Viides kohtaus.
Sama paikka.
(Diomedes Ja palvelija tulevat.)
DIOMEDES.
Mies, mene: ota Troiluksen ratsu
Ja vie se kaunis orhi Cressidalle;
Mua hänen kauneudelleen suosita;
Ritariskokeeni ma tein, niin sano,
Kuritin hemmun troialaisen.
PALVELIJA.
Kyllä.
(Menee.)
(Agamemnon tulee.)
AGAMEMNON.
Uus hyökkäys! Polydamos, se julmus,
On lyönyt Menonin; on Doreuksen
Margarelon-bastardi vanginnut,
Ja Cediuksen ja Epistrophuksen
Ruumiiden rikki-ruhjottujen yli
Kuin jätti heiluttaa nyt nuijapeistään.
Polyxenes sai surmans'; Amphimachus
Ja Troas ovat kuolinhaavoissaan;
Patroclus kuolleena tai vangittuna;
Ja Palamedes murskaks silvottu;
Kentauri hirvittävä säikyttänyt
On armeijamme. Joutuin, Diomedes,
Avuksi heille, muuten hukass' ollaan!
(Nestor tulee.)
NESTOR.
Achilleen luo Patrocluksen vie ruumis!
Hävetköön Ajax-raakku, sotaan menköön! --
Tuhansin Hectoreit' on kentällä:
Galate-ratsullaan[12] hän tuossa riehuu
Ja tekee puhdasta; taas jalan tuossa,
Ja mik' ei silloin pakene, se hukkuu
Kuin kalaparvi valaan kitahan;
Taas tuossa on, ja Kreikan miehet kaatuu
Kuin kypsä vilja niittomiehen tieltä;
Hän milloin missäkin on; ottaa, jättää;
Halua taitavuus niin noudattaa,
Ett' tekee hän min tahtoo, tekee senkin,
Mik' ihmis-älylle on mahdoton.
(Ulysses tulee.)
ULYSSES.
Rohkeutta, prinssit, rohkeutta! Achilles
Asestuu, itkee, noituu, kostaa vannoo;
Sen vetkaa verta Patrocluksen haavat
Ja raajarikot myrmidoonit kiihtää:
Nuo, silvottuina, nenää, kättä vailla,
Manaavat hornaan koko Hectorin.
Ajax on menettänyt ystävän;
Suu vaahdossa ja ryntötamineissa
Hän Troilust' ärjyy, joka tänään teki
Mit' uhka-vimmatuinta verityötä,
Takertui vaaroihin ja pelastui
Niin piloillaan ja pilaan joutumatta,
Ikäänkuin onni, järjen uhallakin,
Hänelle kaikki tarjois saaliiksi.
(Ajax tulee.)
AJAX.
Oi, Troilus! Troilus pelkuri!
(Menee.)
DIOMEDES.
Haa! Tuolla!
NESTOR.
Kas, noin vain, yhtä köyttä!
(Achilles tulee.)
ACHILLES.
Miss' on Hector?
Sa, poikain kuristaja, näytä kasvos!
Nyt tunne, milt' Achilleen viha tuntuu.
Hoi, Hector! Hector! Nyt vain Hector mulle!
(Menevät.)
Kuudes kohtaus.
Toinen kohta tappelutannerta.
(Ajax tulee.)
AJAX.
Haa, Troilus! Näytä pääsi, pelkuri!
(Diomedes tulee.)
DIOMEDES.
Hoi, Troilus! Miss' on Troilus?
AJAX.
Mitä aiot?
DIOMEDES.
Kurittaa häntä.
AJAX.
Päällikkö jos oisin,
Niin ennen sinun käsiis luovuttaisin
Ma virkani kuin tämän kurituksen. --
Hoi, Troilus! Troilus!
(Troilus tulee.)
TROILUS.
Diomedes, konna.
Haa, käännä tänne viekkaat kasvos, konna,
Ja hengelläsi maksa ratsuni.
DIOMEDES.
Oletko siinä? Haa!
AJAX.
Seis, Diomedes!
Tuon kanssa minä yksin ottelen.
DIOMEDES.
Hän mun on; min' en katsojaksi jää.
TROILUS.
Molemmat tulkaa, Kreikan rosvot, joutuin!
(Poistuvat taistellen.)
(Hector tulee.)
HECTOR.
Noin, Troilus! Hyvin isket, nuorin veikko!
(Achilles tulee.)
ACHILLES.
Nyt sinut näen. Haa, Hector, pidä puoltas!
(Taistelevat.)
HECTOR.
No, hengähdähän!
ACHILLES.
Pöyhkä troialainen,
Ma höyliyttäs halveksin. On onnes,
Ett' aseeni ei ole käytöss' ollut.
Nyt laiskotteluni on hyödyks sulle;
Mut lisää minust' ennen pitkää kuulet.
Siks onnes nojaan jää.
(Menee.)
HECTOR.
Siis, hyvästi!
Kyll' oisin paljon pirteämpi ollut,
Jos oisin sua varronnut. -- No, veli?
(Troilus palaa.)
TROILUS.
Aeneaan kaappas Ajax. Sallitaanko?
Ei, kautta kirkkaan taivaan valon tuon,
Hänt' ei hän saaliiks saa! Ma hänet päästän
Vaikk' omin surmin. Kohtalotar, tiedä:
Jos niiks, saat tänään multa hengen viedä.
(Menee.)
(Ritari tulee, loistava asevarustus yllä.)
HECTOR.
Seis, Kreikan mies! Sin' olet oiva pilkka. --
Et vainko? -- Haarniskas on mulle mieleen;
Sen murskaan, niittaukset kaikki katkon,
Jos sit' en saa. -- Nyt, otus, jälkees lähden.
No, juokse! Ajan vain sua nahkas tähden.
(Menevät.)
Seitsemäs kohtaus.
Sama paikka.
(Achilles tulee myrmidooneineen.)
ACHILLES.
Hoi, ympärilleni, te, myrmidoonit!
Mua kuulkaa: seuratkaa mua kintereillä.
Mut levoss' aseet! Kootkaa voimia!
Vaan verenahnaan Hectorin kun löydän,
Niin piikkipiiriin hänet saartakaa
Ja julmint' asevoimaa käyttäkää.
Mua kintereillä seuratkaa kuin muuri.
Se säätty on: nyt kaatuu Hector suuri.
(Menevät.)
Kahdeksas kohtaus.
Sama paikka.
(Menelaus ja Paris tulevat taistellen; sitten Thersites.)
THERSITES.
Nyt sarvikas ja sarviseppä ovat tukkanuottasilla. Us, härkä! Us, koira!
Kiinni, Paris, kiinni! No, sinä kaksinaarainen varpunen! Kiinni, Paris,
kiinni! Härkä on voitolla! Varo sarvia! Hoo!
(Paris ja Menelaus menevät.)
(Margarelon tulee.)
MARGARELON.
Päin tänne, katala, ja pidä puoltasi.
THERSITES.
Kuka sinä olet?
MARGARELON.
Priamuksen äpäräpoika.
THERSITES.
Minäkin olen äpärä. Pidän äpäristä. Olen äpäränä syntynyt, äpäräksi
kasvatettu, äpärä sielultani, äpärä mieleltäni, kaikin puolin
epälaillinen. Toinen karhu ei pure toista, miksi siis äpärä sen tekisi?
Varo, sinä! Meidän ei ole hyvä tapella; jos porton poika tappelee
porton puolesta, niin on hän tuomioon vikapää. Hyvästi, äpärä!
MARGARELON.
Piru sinut periköön, pelkuri!
(Menevät.)
Yhdeksäs kohtaus.
Toinen kohta tappelutannerta.
(Hector tulee.)
HECTOR.
Sisästä mätä, vaikka päältä kaunis!
Tuo soma varus sulle surman toi. --
On tehty päivätyö; nyt, Hector, huokaa!
Ja lepää, miekka, kyllin sait jo ruokaa!
(Riisuu päästään kypärän ja laskee miekkansa syrjään.)
(Achilles ja myrmidoonit tulevat.)
ACHILLES.
Kas, Hector, kuinka laskee aurinko,
Ja hirmut yön sen huokuu kantapäillä!
Kun päivä sammuu ja kun pimeys voittaa,
Niin Hectorinkin viime hetki koittaa.
HECTOR.
Aseetont' älä koske, kreikkalainen!
ACHILLES.
Se hän on; käykää päälle, miehet, vainen!
(Hector kaatuu.)
Noin kaadu, Troia, sorru, Ilion!
Tuoss' ytimesi, luusi, jäntees' on.
Hei, myrmidoonit, ääneen kuuluttakaa:
Achilleen surmaamana Hector makaa!
(Pakosoitto soi.)
Haa! Pakosoitto Kreikan leirissä!
MYRMIDOONIT.
Pakoa soittaa torvi Troiankin.
ACHILLES.
Yö lohikäärme-siivin kattaa maan,
Hajoittain riidanratkojana joukot.
Sa, miekka, puoliks vasta kyltynyt,
Kun moisen herkun sait, käy maata nyt! --
(Pistää miekan tuppeen.)
Heponi häntään ruumis sitokaa,
Niin Troian kenttää kierrellä se saa.
(Menevät.)
Kymmenes kohtaus.
Sama paikka.
(Agamemnon, Ajax, Menelaus, Nestor, Diomedes ja
muita tulee marssien. Ilohuutoja kuuluu ulkoa.)
AGAMEMNON.
Haa! Kuulkaa, mikä riemu?
NESTOR.
Rummut, vaiti!
ÄÄNIÄ (ulkoa).
Achilles! Hector surman sai! Achilles!
DIOMEDES.
Hokevat: Hectorin Achilles surmas.
AJAX.
Oi, jättäkööt tuon kerskan äitelän!
Ol' Hector yhtä hyvä mies kuin hän.
AGAMEMNON.
Eteenpäin vitkaan! -- Joku lähteköön
Ja telttaani Achilleen pyytäköön. --
Tää jos on jumalien suosiota,
On Troia meidän, loppunut on sota.
(Marssivat pois.)
Yhdestoista kohtaus.
Toinen kohta tappelutannerta.
(Aeneas ja troialaisia tulee.)
AENEAS.
Seis! Viel' ei ole meiltä voitto mennyt.
Nyt kotiin ei, vaan kentäll' ollaan yö.
(Troilus tulee.)
TROILUS.
On Hector kuollut.
KAIKKI.
Hector? Taivaan vallat!
TROILUS.
On kuollut; ratsun hännässä nyt häntä
Murhaajapeto laahaa kenttää pitkin.
Jumalat, vihastukaa! Joutuin kostooni
Niin, istukaa ja Troiaa ilkkukaa;
Lyhyiksi tuskat tehkää armosta;
Tuhoa varmaa älkää viivytelkö!
AENEAS.
Te teette neuvottomaks armeijamme.
TROILUS.
Noin sanoen mua ette ymmärrä.
Ei pako, pelko, surma mielessäni;
En kammo jumalten, en ihmisten
Pahinta uhkaa. Hector kuollut on!
Ken Priamukselle ja Hecuballe
Sen tiedon vie? Ken turmanhuuhkaks rupee
Ja Troiaan saattaa sanan: Hector kuollut?
Se sana Priamuksen kiveks muuttaa,
Hetteiksi immet, Niobeiksi vaimot,
Jääpatsaiks nuorukaiset, lyhyesti:
Vie Troialt' älyn. Ketä miellyttää?
Vain: Hector kuollut; ei sen enempää!
Seis, ei! -- Te kirotut ja kurjat teltat,
Jotk' upeilette Troian tanterella,
Titaani nouskoon milloin tahtoo, teidät
Ma puhkaisen. -- Sa, jätti-pelkuri,
Vihamme erottajaks maat ei riitä!
Sua vainoan kuin paha omatunto,
Jot' aaveet ahdistaa kuin houkkaa mietteet. --
Takaisin Troiaan! Miehuutt' ei saa heittää;
Povemme tuskat koston toivo peittää.
(Aeneas ja troialainen sotajoukko menevät.)
(Kun Troilus on menemäisillään, tulee Pandarus sisään toisaalta.)
PANDARUS.
Kuulkaahan, kuulkaa!
TROILUS.
Pois, parittaja! Häpeä ja ilkku
Ijäti olkoon nimes tahrapilkku!
(Menee.)
PANDARUS.
Oivaa lääkettä luuvalolleni! Oi, maailma, maailma, maailma! Noin sitä
hankkija-raukkaa halveksitaan! Voi teitä, te viettelijät ja parittajat,
kuinka halusta teitä käytetään ja kuinka huonosti palkitaan! Miksi sitä
työtämme niin halutaan, ja sen tulosta niin inhotaan? Eikö ole mitään
siihen sopivaa värssyn pätkää? Mitään vertausta? -- Annas olla: --
Iloa täynn' on mehiläisen kesä,
Kun pistin sillä on ja mesipesä.
Mut poispa pistin siltä ota vain,
Niin loppu laulun on ja hunajain. --
Hyvät lihakauppiaat, pankaa tämä maalatuille seinäpapereillenne!
Jos kuka täällä meidän koplaa oisi,
Niin sokeiks silmäns' itkeä nyt voisi.
Jos ei käy itku, voivotelkoon vain,
Mun tähten' ei, vaan luittens' oikku vain.
Te, virkaveljet, -siskot, arvatenkin
Teen kuuden viikon' päästä testamentin;
En tohdi ennen, vaaraa siitä ois:
Mua Winchesterin hanhi[14] purra vois.
Hikoilen ensin, jotta lähtis vamma,
Ja sitten taudin teille lahjoitamma.
(Menee.)
SELITYKSIÄ:
[1] _Aseissa tulen_. Tavallisesti oli prologin esittäjä mustassa
samettipuvussa, mutta tässä hän on puettuna "aineen laadun mukaisesti",
s.o. haarniskaan.
[2] _Hölmö, joka jäi tänne isästään_. Sh:n keskiaikaisten lähteiden
mukaan -- sanotaan, että hän ei Homerosta tuntenut -- oli Calchas
"oppinut piispa Troiassa", jonka Priamus lähetti Delphiin oraakelilta
tiedustamaan, miten sota päättyisi. Apollo ennusti huonoa loppua
troialaisille ja neuvoi häntä menemään kreikkalaisten puolella, jota
neuvoa hän noudattikin, jättäen tyttärensä Troiaan Pandaruksen hoitoon.
[3] _Ilion_ on tässä Troian kuninkaallinen linna.
[4] _Kuinka -- -- -- -- -- -- outo
Eroittaa hänet muista kuolevista_.
Aeneas ja Agamemnon ovat tavanneet toisensa vain aseissa ja
kypäränsilmikko silmillä.
[5] _Noidan jakkara_. Tuolin tapainen kidutuskone, johon Englannissa
noidat sidottiin, kun tahdottiin pakottaa heitä tunnustamaan.
[6] _Tätinsä sijaan_ j.n.e. Tarkoittaa Priamuksen sisarta, Hesionea.
[7] _Uskollinen niinkuin taimi kuulle_. Kansan uskon mukaan tuli
istuttaessa ja kylväessä noudattaa kuun vaiheita.
[8] _Polyxena_. Priamuksen tyttäriä, johon Achilles oli rakastunut.
[9] _Neoptolemus_. Toiset arvelevat, että Sh. tätä käyttää Achillen
sukunimenä ja sillä tarkoittaa joko Achillesta itseään tai hänen
poikaansa, Pyrrhusta. Toiset otaksuvat, että se on toinen henkilö.
[10] _Diana ja hänen neitsyensä_. Kuu ja tähdet.
[11] _Viiden sormen solmu_, s.o. kädenlyönti.
[12] _Galate_, Hectorin ratsun nimi.
[13] _Myrmidoonit_, Thessalian kansakunta.
[14] _Winchesterin hanhi_, s.o. julkinen portto. Johtuu ehkä siitä,
että näitä asui Winchesterin piirikunnassa.
